Korkeakulttuuri essee

Maanviljelyn-  ja korkeakulttuurien syntymien oli hidasta ja siihen vaikuttivat monet asiat. Taustalla olivat muunmuassa ilmaston lämpeneminen ja rajut sateet sekä ihmisten väestömäärän kasvu. 
Väestömäärän kasvu sai aikaan sen, että ihmisten piti alkaa itse tuottamaan oma ravintonsa. Oletettavasti naiset ovat aloittaneet ravinnon tuoton, sillä he tunsivat kasvien ominaisuudet ja kasvupaikat. Myöhemmin raskas ja fyysinen työ, kuten pellonraivaus ja ojienkaivu siirsivät viljelyn miesten vastuulle.
Tekniset oivallukset, kuten padot ja aura johtivat ravinnon tuotannon ehostamiseen ja väkimäärän kohenemiseen ja väestömäärä kasvoi samaa tahtia ravinnon lisääntyessä. 

Korkeakulttuurien syntymisen myötä kylistä alkoi pikkuhiljaa muodostua kaupunkeja ja vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita, minkä seurauksena kaupungeista alkoi syntyä valtioita. Valtioiden muodostumisen seurauksena syntyi ajatus maanomistamisesta.   
Korkeakulttuurien syntymiseen johtivat työnjako ja ammatteihin erikoistuminen, jonka seurauksena syntyi kastijako, mikä lisäsi ihmisten eriarvoisuutta.
Myös lakeja alkoi muodostua ja ne olivat eriarvoisesti säädetty. Orjille lait olivat ankarimmat, mutta sitä mitä korkeammalle päästiin, sitä löyhempiä ne olivat. Myös naisille oli ankarammat lait kuin miehille.                       

Viljan viljely aiheutti tulvia, koska ihmiset antoivat jokien tulvia ihan rauhassa, jotta se ravitsisi maata, minkä seurauksena viljelytasangoille alkoi muodostua pikkuhiljaa suolakerros, mikä heikensi viljan kasvua. Samalla karja myös söi laidunmaat paljaaksi lisäten eroosiota. 

II KORKEAKULTTUURIT –maatalouden alku (10 000 - 1000eKr)

1. Maanviljely alkaa

• Maanviljelyn alku 10 000 v.s.
Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.
• Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.
• Ruuan määrä kasvoi à väkimäärä lisääntyià vaati vielä enemmän ruokaa à  pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.
• Hedelmälliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huangho, Indus.
•Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villassarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.
•Tarve saada enemmän ravintoa à maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pidemmältä alueelta kuin metsästys.
• Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus
• Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn – he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. 
•Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.
Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi viljelyä miesten vastuulle
http://bit.ly/YX2YZS
http://bit.ly/1mQyX3u
• Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla à useampi sato vuodessa. 
Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
• Täerkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään ja pysyvä asutus syntyi. 
Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.
• Akoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja paimentolaisuudesta viljelykulttuuriin.

2. Kylistä kaupungeiksi – korkeakulttuurin alku

• Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.

• Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallistsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.

• Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta vatiota.

3. Järjestäytynyt yhteiskunta

• Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamiseksi – kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata à talonpojat

• Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitavaàpapit

•Kastelujärjestelmän ylläpito à valtion virkamiehet

• Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen  àhallitsija ja yläluokka (+sotilaat)

• Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 – 5 000eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.

• Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.

• Hierarkisissa valtioissa pappisäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti.

• Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit).  Myös: maanviljely, metallien käyttö, taoide, tiede (esim. matikka ja astrlologia)

4. Kirjoitustaito

• Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Mesopotamiassa muistiin.

• Tikuilla tehdyistä merkinnöistä alkoi kehittyä kirjoitustaito. à Nuolenpääkirjoitus n. 3200eKr

• à Siirryttiin siirryttiin historialliseen aikaan.

• Kirjoitustaito oli vielä pitkään vain harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa

http://bit.ly/1rzcFdV

5. Yhteiskunta tarvitsee lakeja

• Lakeja tarvittiin, jotta yhteisö pysyisi järjestyksessä.
• Hammurabin laki tunnetuin, tunnetuin säilynyt lakikokoelma (Babylonia): "Silmä silmästä, hammas hampaasta."
("jos joku on ryöstänyt vapaan miehen, alaikäisen pojan surmattakoon hänet")
• Laissa säädettiin mm. omaisuus-, rikos-, kauppa- ja avioliitto-oikeutta.
• Eri ihmisryhmät (miehet, naiset, lapset, orjat, vapaat) lakien edessä eriarvoisia.

6. Tekniikka ja tiede Mesopotamiassa

• Sumerit (n. 3000 - 2300eKr) olivat ensimmäisiä, jotka sovelsivat matematiikkaa käytäntöön.
• Tehokas verotus vaati laskutaitoa.
• Suurin osa matematiikan termeistä lähtöisin Sumereilta: 
- Yhteen-, vähennys-, jako- ja kertolasku
- Neliöjuuri, logaritmit, mitta- ja painojärjestelmät.
• Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta, tähtiä. Auringon asema suhteessa maapalloon vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
• Sumerit kehittivät kalenterin, pyörän ja auran.
• Metallinvalu teksiikka keksittiin 3000eKr. Kupari+ tina=pronssi --> entistä kestävämpiä esineitä.

7. Elämää Mesopotamiassa

• Viljelyn tuottavuus oli alhainen.
• Alku järjestäytyneille yhteisöille kuitenkin luotu.
• Väestö kasvoi peltoalan kasun myötä, mutta kasvun pitivät aisoissa taudit sekä korkea lapsikuolleisuus. Naisten hedelmällisyys aika lyhyt. Ihmisten keskimääräinen elinikä 30-50 vuotta.

8. Väestö

• Esihistoriallisella ajalla maailman väestömäärä oli alhainen. (Väkiluku vaihteli maanviljelyyn siirryttäessä 5-10milj).
• Väestönkasvu sai aikaan ammattien erikoistumisen. 
Huom!: 90% väestöstä kuitenkin tuotti ruuan.

9. Naisen asema viljely kulttuurissa

• Naisen paikaksi muodostui koti.
• Vallalla yksiavioisuus. Miehelle sallittiin jalkavaimot.
• Nainen oli miehen omaisuutta ja kauppatavaraa.
• Yläluokan naisilla oli enemmän oikeuksia kuin köyhillä. Poliittista valtaa oli vain hallitsijoiden tyttärillä ja puolisoilla.
• Miehen elämänpiiriin kuuluivat yhteiskunnallinen elämä ja ulkopoliittiset työt.

10. Ympäristöongelmat; Mesopotamia:

• Maata ei osattu muokata tai lannoittaa, karja kulutti laidunmaat loppuun.

• Tehomaanviljelyn haitat esiin n.2000 eKr.

• Liika kastelu, suolaantuminen.

• Egyptissä ei vastaavaa ongelmaa, sillä viljeltävä alue pysyi Niilin läheisyydessä eikä sitä laajennettu.

• Silti Egyptissäkin kuivia, ja samalla poliittisesti levottomia kausia Niilin matalien tulvien takia.

11. Lähi-idän perintö

• Syntyi perusta tieteelliselle ajattelulle  

• Ensimmäiset kirjoitetut lait.

•Mesopotamiassa luotiin ajanlaskun perusta: 7-päiväinen viikko, 1 tunti = 60 minuuttia, ympyrä jaettiin 360 asteeseen

I Esihistoria ja pyyntikulttuurin aika (200 000 - 10 000eKr.)

 

1. Ihmisen varhaiset vaiheet

      

• Ihminen alkoi erkaantua omaksi lajikseen n. 4 milj. vuotta sitten.                           Australopithecus afarensis.

• Ihmisen alkukoti on tämänhetkisten tietojen mukaan Afrikassa.

• Taustalla vaikuttivat muutokset ekosysteemissä.

• Taustalla vaikuttivat muutokset ekosysteemissä. Vesialueet kuivuivat, maa alkoi kasvaa heinää, sademetsä muuttui savanniksi.

• Ekosysteemi= tietyn alueen elollinen ja eloton luonto.

• Muutos pakotti nousemaan kahdelle jalalle. Pystykäynti. Merkitys: vapautti kädet keräämään ruokaa ja käyttämään työkaluja.

• n. 100 000 v.s. nykyihminen lähti Afrikasta ja levittäytyi muille mantereille. Eripuolilla maailmaa olevista ihmislajeista kehittyi rodullisesti omanlaisia.

• 10 000 v.s. ihmisiä oli jo lähes kaikkialla maapallolla.

• (Charles Darwin julkaisi teoksensa Lajien synty vuonna 1859)

2. Elinkeinot

• Keräily, metsästys ja kalastus.

• Piti tuntea kasvien ominaisuudet ja eläinten käytös. Vuodenkierto.

• Ihminen eli tasapainossa luonnon kanssa, mutta sen armoilla. Uhkana: petoeläimet, taudit, loukkaantumiset, vähäinen ravinto.

• Kiveä työstettiin ensin hakkaamalla, sitten hiomalla. Muita: savi, puu, luu, sarvi, nahka.

• 10 000 vuotta sitten maapallon väestömäärä (n. 5milj.)  ja väestön keskimääräinen elinikä oli alhainen (n. 25-30v.).

• Käännekohta: tulen kesyttäminen. 1milj. - 500 000 v.s.

• Tulen avulla voitiin lämmittää asumukset, kypsentää lihaa, karkottaa petoja. à Mahdollisti muuton kylmemmille seuduille.

3. Esihistorian ajan heimoyhteisö

• Heimot tasa-arvoisia; yksilöiden väliset varallisuuserot olivat pienet. Johtajien valta perustui lähtökohtaisiin ominaisuuksiin -ei niinkään varallisuuteen.

• Siirtyminen metsästykseen merkitsi sukupuolten välisen työnjaon syntyä. Naiset keräilivät, miehet metsästivät.

• Jakoon vaikuttivat fyysiset ja biologiset tekijät. Esim. vauvojen hoitoa ja metsästystä oli vaikea sovittaa yhteen.

4. Maailmankuva

• Tietämys maailmasta ja luonnosta oli myyttinen, ei luonnontieteellinen.

• Kokemukset ja uskomukset synnyttivät sääntöjä ja rituaaleja.

• Henkiolennot ja haltiat tärkeitä ihmisille. Myös luonnonalueilla ja –paikoilla omat henkiolennot. Eläinlajeilla omat haltiansa. Uskomus: saalis onni niiden varassa.

• Perimätieto eteni suullisena.

5. Esihistoriallinen aika Suomessa

• Ensimmäiset asukkaat tulivat n. 8500 vuotta sitten.

• 5000 v.s. kivikautisena aikana Suomen alueelle suomalaisugrilaisia pienissä ryhmissä.

• Elinkeinoina metsästys ja kalastus.

Neandertalinihminen

Neandertalinihmiset (Homo neanderthalensis) polveutuivat Heidelberginihmisestä noin 250 000 vuotta sitten ja ovat lähtöisin Afrikasta ja sieltä he levisivät Eurooppaan jääkauden alussa eli noin 100 000 vuotta sitten. Nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen elivät ilmeisesti rinta rinnan nykyisen Lähi-idän alueella noin 50 000 vuotta sitten. Laji kuoli sukupuuttoon yli 30 000 vuotta sitten oletettavasti nykyihmisten toimesta. Lajit ovat kuitenkin risteytyneet, ja on todettu, että nykyisten eurooppalaisten ja aasialaisten geeneistä 1-4% on peräisin neandertalinlaisilta.

Kooltaan neandertalinlaiset olivat lyhyitä 150–166 cm pitkiä ja ne painoivat 65–90. He olivat myös hyvin rotevia, mikä edesauttoi kestämään hyvin kylmiä olosuhteita. Neandertalit olivat paljon kömpelömpiä ja hitaampia kuin nykyihmiset. Heidän hampaat olivat isommat ja otsalohko pienempi, sekä parempi näkö kuin nykyihmisellä. Neandertalinlaisten oletettiin olleen yhtä älykkäitä kuin nykyihmistenkin, mutta niiden aivot olivat isommat kuin nykyihmisellä. Neandertalinlaisilla uskotaan olleen jonkinlainen puhekyky, mutta se ei kuitenkaan ollut niin hyvä kuin nykyihmisillä.

Neandertalinihmiset elivät suurin piirtein 120 hengen melko eristyneissä ryhmissä. He elivät pääasiassa metsästämällä. He osasivat rakentaa jo työkaluja ja majoja, mutta ne olivat hyvin alkeellisia. Neandertalinlaiset osasivat käyttää jo tulta hyväkseen. Tulen avulla he esimerkiksi lämmittivät ruokansa ja pitivät ei-toivotut vieraat loitolla asutuksesta. Neandertalit olivat pitkäikäisin ihmislaji ennen nykyihmisiä.

Lähteet:

http://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/neandertalinihminen.htm

http://historianet.fi/henrik-bendix-jeppe-nybye/neandertalilaiset-ja-nykyihmiset-pariutuivat

http://www.tiede.fi/keskustelu/58642/ketju/neandertalin_geenit

http://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen