II KORKEAKULTTUURIT –maatalouden alku (10 000 - 1000eKr)

1. Maanviljely alkaa

• Maanviljelyn alku 10 000 v.s.
Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.
• Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.
• Ruuan määrä kasvoi à väkimäärä lisääntyià vaati vielä enemmän ruokaa à  pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.
• Hedelmälliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huangho, Indus.
•Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villassarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.
•Tarve saada enemmän ravintoa à maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pidemmältä alueelta kuin metsästys.
• Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus
• Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn – he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. 
•Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.
Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi viljelyä miesten vastuulle
http://bit.ly/YX2YZS
http://bit.ly/1mQyX3u
• Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla à useampi sato vuodessa. 
Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
• Täerkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään ja pysyvä asutus syntyi. 
Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.
• Akoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja paimentolaisuudesta viljelykulttuuriin.

2. Kylistä kaupungeiksi – korkeakulttuurin alku

• Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.

• Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallistsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.

• Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta vatiota.

3. Järjestäytynyt yhteiskunta

• Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamiseksi – kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata à talonpojat

• Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitavaàpapit

•Kastelujärjestelmän ylläpito à valtion virkamiehet

• Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen  àhallitsija ja yläluokka (+sotilaat)

• Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 – 5 000eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.

• Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.

• Hierarkisissa valtioissa pappisäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti.

• Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit).  Myös: maanviljely, metallien käyttö, taoide, tiede (esim. matikka ja astrlologia)

4. Kirjoitustaito

• Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Mesopotamiassa muistiin.

• Tikuilla tehdyistä merkinnöistä alkoi kehittyä kirjoitustaito. à Nuolenpääkirjoitus n. 3200eKr

• à Siirryttiin siirryttiin historialliseen aikaan.

• Kirjoitustaito oli vielä pitkään vain harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa

http://bit.ly/1rzcFdV

5. Yhteiskunta tarvitsee lakeja

• Lakeja tarvittiin, jotta yhteisö pysyisi järjestyksessä.
• Hammurabin laki tunnetuin, tunnetuin säilynyt lakikokoelma (Babylonia): "Silmä silmästä, hammas hampaasta."
("jos joku on ryöstänyt vapaan miehen, alaikäisen pojan surmattakoon hänet")
• Laissa säädettiin mm. omaisuus-, rikos-, kauppa- ja avioliitto-oikeutta.
• Eri ihmisryhmät (miehet, naiset, lapset, orjat, vapaat) lakien edessä eriarvoisia.

6. Tekniikka ja tiede Mesopotamiassa

• Sumerit (n. 3000 - 2300eKr) olivat ensimmäisiä, jotka sovelsivat matematiikkaa käytäntöön.
• Tehokas verotus vaati laskutaitoa.
• Suurin osa matematiikan termeistä lähtöisin Sumereilta: 
- Yhteen-, vähennys-, jako- ja kertolasku
- Neliöjuuri, logaritmit, mitta- ja painojärjestelmät.
• Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta, tähtiä. Auringon asema suhteessa maapalloon vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
• Sumerit kehittivät kalenterin, pyörän ja auran.
• Metallinvalu teksiikka keksittiin 3000eKr. Kupari+ tina=pronssi --> entistä kestävämpiä esineitä.

7. Elämää Mesopotamiassa

• Viljelyn tuottavuus oli alhainen.
• Alku järjestäytyneille yhteisöille kuitenkin luotu.
• Väestö kasvoi peltoalan kasun myötä, mutta kasvun pitivät aisoissa taudit sekä korkea lapsikuolleisuus. Naisten hedelmällisyys aika lyhyt. Ihmisten keskimääräinen elinikä 30-50 vuotta.

8. Väestö

• Esihistoriallisella ajalla maailman väestömäärä oli alhainen. (Väkiluku vaihteli maanviljelyyn siirryttäessä 5-10milj).
• Väestönkasvu sai aikaan ammattien erikoistumisen. 
Huom!: 90% väestöstä kuitenkin tuotti ruuan.

9. Naisen asema viljely kulttuurissa

• Naisen paikaksi muodostui koti.
• Vallalla yksiavioisuus. Miehelle sallittiin jalkavaimot.
• Nainen oli miehen omaisuutta ja kauppatavaraa.
• Yläluokan naisilla oli enemmän oikeuksia kuin köyhillä. Poliittista valtaa oli vain hallitsijoiden tyttärillä ja puolisoilla.
• Miehen elämänpiiriin kuuluivat yhteiskunnallinen elämä ja ulkopoliittiset työt.

10. Ympäristöongelmat; Mesopotamia:

• Maata ei osattu muokata tai lannoittaa, karja kulutti laidunmaat loppuun.

• Tehomaanviljelyn haitat esiin n.2000 eKr.

• Liika kastelu, suolaantuminen.

• Egyptissä ei vastaavaa ongelmaa, sillä viljeltävä alue pysyi Niilin läheisyydessä eikä sitä laajennettu.

• Silti Egyptissäkin kuivia, ja samalla poliittisesti levottomia kausia Niilin matalien tulvien takia.

11. Lähi-idän perintö

• Syntyi perusta tieteelliselle ajattelulle  

• Ensimmäiset kirjoitetut lait.

•Mesopotamiassa luotiin ajanlaskun perusta: 7-päiväinen viikko, 1 tunti = 60 minuuttia, ympyrä jaettiin 360 asteeseen