IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

 1. Varhainen keskiaika

• Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos.

• Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

• Mongolien uhka (tsingis Khan)

• Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana

• Rooman paavit rakensivat yhdessä frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä")

• Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti

• Keksiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

• Maaomaisuudesta tärkeää –> läänityslaitos/  feodaalilaitos syntyi

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

• Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontois/ omavaraistalouden seurauksena.

• Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä

• Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön

• Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

• Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

• Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

• Säätyjako syntyi:

• aatelisto

• papisto

• porvaristo + talonpojat = kolmas sääty 

• Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia.

• Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet

• Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

• Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työnsuorituksia ja maan antimia.

• Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

• Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

• Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

• Maatalouden tuottoa tehostivat 600- 1300: 1. kääntöaura/pyöröaura 2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn 3. ilmaston lämpeneminen   4. Rautatyökalut  5. Hevonen vetoeläimeksi härän tilalle 6. viljelyalan kasvu

4. Elinkeinot

• Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

• 1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin. Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen  

• Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

• Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.

• Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000–1300–lukujen välillä.

• Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa, vuonna 1350: 60 miljoonaa. (ruton jälkeen)

• Keskiajan elämää

5. Kauppa

• Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen

• 1000- luvulla kauppa alkoi kasvaa ristiretkien myötä.

• 1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.

• Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

• Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt      

• Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.

                • Aasiaan vietiin puuta rautaa ja viljaa

                • Aasiasta tuotiin silkkiä, posliinia ja mausteita

• Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto johtavaksi kauppavallaksi.

• Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus

6. Kaupungit

• 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa

• Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

• Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta. 

• Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopussa lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto

• Krakova: http://bit.ly/1wp79ZA

• Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

• Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu

• Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

• Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

• Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

7. Maaseutu

• Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset

• Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

• Omavaraistalous= kaikki tuotettiin itse

• Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita

8. Musta rutto 1347–49

• Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

• Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksessä.

• Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

• Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

• Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

• Ilmaston kylmeneminen 1300-luvulla

• Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.

• Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

• Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.

• Taito valmistaa valurautaa kulkeutui kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

• Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.

• Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen. Vesimylly.

• Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

• Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim.koggi)

• Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Euroopassa 1100-luvulla

• Keskiajan aseita

• Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin

• Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

• Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä

10. Nainen keskiajalla

• Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

• Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.

• Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa

• Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.