Vuoropuhelu kahden eri säätyä edustavien ihmisten välillä

Talonpoika (T)  ja pappi (P)

Talonpoika sekä pappi tapasivat torilla:

-T: Hyvää päivää
-P: Päivää
-T: Mitenkäs sinun viikkosi on sujunt?
-P: Kiirettä on pitänyt. Entäpäs sinulla? 
-T: Ei kauhean hyvin, koska viljasato oli huono.
-P: Voi ei. Toivottavasti Jumala suo seuraavasta sadosta paremman.
-T: Toivottavasti, mutta nyt minun pitää mennä. Hyvää päivänjatkoa! Nähdään taas.
-P: Jumalan siunausta ja nähdään!

VII Globaali kulutusyhteiskunta

1. Moderni yhteiskunta

• Kaupungeista yhteiskunnan ja talouden keskuksia.

• Kaupungistuminen muutti suhtautumisen luontoon, perheeseen, kuluttamiseen, ihmisenä olemiseen.

• Naisten tasa-arvoistuminen ja vapautuminen, palkkatyö.

• Työväestön nousu yhteiskunnan vaikuttavaksi voimaksi.

• Sosiaalisten ongelmien tiedostaminen à sosiaaliturvan luominen, koulutustason nosto, valistustoiminta.

• Työväenliike, olojen kohentuminen, sosiaalinen nousu.

• Keskiluokan vallan nousu.

• Yhteiskunnan luokkajako selkeä.

• Vapaa kilpailu, elinkeinojen vapautuminen johti poliittisiin vapauspyrkimyksiin.

• Sosialismi, kommunismi, vaatimus yksityisomistuksen hylkäämisestä.

• ms:n jälkeen alkoi demokratisoituminen (vanha valta, ”ancien regime” väistyi).

• Sodan jälkeen hurja teknologian kehitysvauhti.

• 1929 pörssiromahdus ja lama à poliittiset kriisit ja ääriliikkeiden kuohunta eri puolilla maailmaa.

• Toinen maailmansota tuhoisampi kuin kaikki muut edelliset sodat, joukkotuhoaseineen.

• Sodan jälkeen Yhdysvallat maailman talouden johtoon.

• 1950-luvulta väestöräjähdys, tietotekniikan vallankumous, tiedonvälityksen reaaliaikaisuus, luonnon alistaminen, biotekniikka, globaalin maailmantalouden syntyminen.

• Maailmantalouden ilmiöt: kansalliset rajat ylittävä talous, rikkaiden ja köyhien maiden elintasokuilu.

• Varallisuus kasaantunut Yhdysvaltoihin, Länsi-Eurooppaan, Japaniin.

• Kehitysmaista, entisistä siirtomaista, vain harva kyennyt luomaan vahvan talouden (esim. Etelä-Korea, Taiwan).

• Afrikan ongelmina mm. siirtomaa-ajan jäljet (keinotekoiset rajat, kansallinen epäyhtenäisyys, poliittinen epävakaisuus, yksipuolinen talous).

2.  Globalisaatio (maapalloistuminen)

• Vauhtiin Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla. Tietotekniikan leviäminen oli sen edellytys.

• Globalisaation piirteitä: kansainväliset suuryritykset, kansainvälisen talouden synty yli kansallisten rajojen, lisääntyneet yhteydet eri puolille maailmaa (tietotekniikka)

•Vapaa kilpailu ja vapaa kauppa, taloudellinen yhdentyminen, kansainvälinen sijoitustoiminta.

• Uhkakuvia: maailmanlaajuiset monopolit, valtioiden roolin heikkeneminen, piittaamattomuus yksilöistä ja ympäristöstä

• Ympäristö: teollistumisen alkuaikoina vaikutukset vielä paikallisia.

• 1900-luvulla maailmantalouden myötä myös ympäristöongelmista maailmanlaajuisia.

• Vesien saastuminen teollisuuden ja asutuksen vuoksi. Veden puute on aiheuttanut myös poliittisia jännitteitä. 

VI Teollistuva maailma

1. Eurooppa alkaa teollistua

• Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema

• 1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2-kertaistui.

• Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan. Köyhyys, suurkaupungit sekä väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.

• 1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika.

• Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.

• Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita.

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?

• Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin.

• Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä.

• Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen.

• Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen. 

• Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu.

• Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa.

• Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie.                   

3. Teollisen ajan maatalous

• 1800-luvulla ilmasto alkoi lämmetä.

• Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu.

• Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi.

• Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena.

• Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

• Elämäntavan muutos.

• Palvelujen synty kaupunkeihin.

• Maailmankauppa alkoi räjähdysmäisesti kasvaa.

• Tullirajoja poistettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin.

• Valtio tuki teollisuuslaitoksia. 

• Saksa, Ranska, Belgia teollistuivat Englannin vanavedessä.

• Saksasta merkittävä teollisuusmaa 1870-l alkaen. Teräs, kemia, sähkö.+ rahoitus, vakuutus, merenkulku.

• Hiilikentät ja pääkaupungit yleensä teollisuusalueiden keskuksia.

4. Teollistumisen seuraukset

• Maaltamuutto. Syynä maanviljelyn koneellistuminen.

• Tilattoman väestön ongelma. Maaseudun liikaväestö köyhälistöä.

• Slummiutuminen.

• Perhekoot muuttuivat pienemmiksi: kaupunkiin muutto, ahdas asuminen, lasten hankkiminen myöhemmäksi.

• Naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa lisääntyivät.

• Koulutus yleistyi.

• Kaupunkien terveysongelmat.

• Kaasu, sähkö, vesi- ja viemäröinti paransivat asumismukavuutta ja alensivat kuolleisuutta.

• Sääty-yhteiskunta alkoi murtua, syntyi uusi luokkajako.

• Työväki organisoitui puolustamaan omia etujaan, sosialismin ja työväenliikkeen synty.

5. Työväenliikkeen synty

• Taustalla kurjuuden kasautuminen tehtaiden slummeihin.

• Työväenliike alkoi ammattiyhdistyksistä.

• Järjestäytyminen pyrittiin estämään, hallitukset tukivat työnantajia.

• Ammattiyhdistysten jäsenmäärän kasvu pakotti hyväksymään ne neuvottelukumppaneiksi.

6. Sosialismi

• Vaadittiin yksityisomistuksen poistamista sekä täydellistä yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa.

• Sosialismin mukaan teollistumisesta syntynyt varallisuus jaettiin epäoikeudenmukaisesti. Pääomanomistajat keräsivät omaisuuksia, vaikka työväki oli tehnyt varsinaisen työn.

5. Markkinatalous

• Teollisuusmaissa ihanteeksi vapaa markkinatalous.

• Kapitalismin synty.

• Hintojen muodostuminen muuttui:

• Tuotannon keskittyminen usein ongelma.

• Maailmankauppa moninkertaistui 1800-luvulla.

• 1900-luvun alussa syntyi maailmantalous.

• Ongelmina olivat talouden suhdannevaihtelut ja lamakaudet.

• Laajentunut ulkomaankauppa teki eri valtioiden taloudet riippuvaisemmiksi toisistaan.

8. Pohjois-Amerikan nousu suurvallaksi

• 1600–1800 Amerikan mantereelle kuljetettiin 10 milj. afrikkalaista  

• Vielä 1820 Amerikka oli rodullisesti afrikkalainen ja taloudellisesti eurooppalainen.

9. Siirtolaisuus

• Vetävät voimat: yrittämisen vapaus, ilmainen viljelysmaa.

• Työntävät voimat Euroopasta: teollistumisen aiheuttama työttömyys.

• Euroopasta lähti 1815–1914 siirtolaisiksi 55 miljoonaa ihmistä.

• 1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tuli maailman johtava talousmahti.

• Menestymisen taustalla: laaja maa ja väestöpohja, yrittämisen vapaus, yhteiskunnallinen vapaus, runsaat luonnonvarat.

• Ongelmia: pitkät etäisyydet maan sisällä.

9.1. Suomesta lähtenyt siirtolaisuus

• 1881–1914 noin 280 000 lähti siirtolaisiksi.

• Suurin osa lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Tervanvienti, laivanrakennus, purjehdus eivät enää tarjonneet toimeentuloa.

• Joukkomuutto ja talonpoikien vaurastuminen madalsivat säätyrajoja.

10. Imperialismi

• Teollisuusmaiden välinen kilpailu à halpaa työvoimaa ja raaka-aineita siirtomaista.

• Siirtomaiden hankkimisen perusteet: valtioiden keskinäinen taloudellinen kilpailu.

V Löytöretket

1. Uusi aika alkaa

• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

Kiinnostuksen takana:

• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua.

• Asuin- ja viljelyalueiden tarve

• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.

• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.

• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi) laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).

• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.

• Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä

• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri

• Vasco da Gama: Meritie Intiaan

• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus

• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle

• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.

• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.

• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.

• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.

• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.

• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.

• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle

• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.

• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.                         

• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.

• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.          

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.

• Valtava ekosysteemin muutos.

• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.

• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia:

• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.

• Uudet mantereet kartoitettiin

• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan. 

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä

• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui. 

• Suomessa katovuodet 1695–97. (1/4 †)

• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.

• Maataloudessa heikko tuottavuus.

• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.

• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.

• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.

• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi

• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.

• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen

• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.

• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.

• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.

• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.

• Ranskasta Euroopan johtava valtio.  Colbert (1619–83).

• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan

• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.

• Alkoi syntyä kansallisvaltioita. Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.

• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua

• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.

• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.

• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

III Välimeren talousalue antiikin aikana

1. Yleistä

• Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.

• Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: rannikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.

• Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset, siksi valtiollinen kehitys poikkesi toisistaan.

• Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle.

• Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta–> AntiikkiAncient Greece Map

2. Kaupunkivaltiot (polis)

• Pienet kaupunkivaltiot (= kaupunki + lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle

• Ateenan yhteiskuntarakenne:

• vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin n.40000.

• Metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsityötä.Rajoitetut oikeudet 20000.

• naiset ja lapset n. 140 000

• orjat. Ei oikeuksia. n. 300 000

• orjuus antiikin aikana

3. Talous

• Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin

• Kreikan tuonti: viljaa, kalaa. Puuta, metalleja.

• Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä. Savi- ja metalliesineitä.

• Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille.

• 400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.

• Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. hellenismi. Aleksanteri Suuren (356–323 eKr.) valloitusten myötä levinnyt kreikkalaisen eli helleenisen kulttuurin muoto (n. 300- 31 eKr.), maailmankulttuuri, joka sai vaikutteita Egyptin ja Lähi-idän maiden kulttuureista ja päättyi Rooman keisarikunnan syntyyn. Hellenismin aikana kulttuurielämän painopiste siirtyi Ateenasta itään Aleksandriaan, Pergamoniin ja Rhodokseen. Aleksandriassa sijaitsi merkittävä yliopisto (Museion) ja jättiläismäinen kirjasto.

• Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää.

3.2. Orjuus

• Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.

• Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.

• Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.

4. Luonto

• Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.

• Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.   

• Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.

• Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.

• Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.

• Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljelijöiden velkaantuminen kaupunkivaltioiden väliset taistelut.

5. Rooman nousu ja tuho

•Menestystekijät:

• Maantieteellinen sijainti.

• Kaupankäynti. Yhteinen raha.

• Huippuarmeija (legioonat).

• Tehokas ja joustava hallinto.                           

6. Yhtenäinen valtakunta

• Yhtenäisyyden perustekijät

• Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:

• Liittolaiset (Italian kansat)

• Provinssit (maakunnat)

• ”Kaikki tiet vievät Roomaan.”

• Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin.

• Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville.

7. Rooman valtiontalous

• Tulot ja menot

• Provinssien verotus

• Sotasaaliit

• Orjakauppa

• Valtion maatilat ja kaivokset

• Valtionmonopolit

• Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino. 

• Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.

• Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr. 

• Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen.

• Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen.

• Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.

• Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki.

8. Antiikin Rooman yhteiskunta

•Orjuus:

• Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.

• Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja.

• Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa.

• Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä.

9. Rooman ympäristöongelmat

• Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön ruokkimiseen.

• Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena.

• Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota.

• Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen.

• Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin.

• Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta.

10. Naisen asema

• Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen alainen.

• Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia.

• Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina.

• Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa.

• mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä.

• Avioerot yleistyivät keisariajalla.

11. Teknologia

• Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon.

• Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.

• Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.

12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?

• Maakuntien eriarvoinen kohtelu.

• Maakuntien virkamiehet omasta maasta.

• Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka.

• Legioonien turva, ja uhka.

13. Miksi valtakunta heikentyi?

• Toistuvat valloitukset –> rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan --> legioonien perustaminen.

• Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.

• Armeijasta tuli epäluotettava.

• Siirtyminen paikalliseen verottamiseen. 

• Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla. 

• Ammattipakko.

• Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.

• Viljamäärät vähenivät.

• Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.

• Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi. 

• Kansainvaellukset, (germaanit) – > yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.

• Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.

• Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.

• Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

 1. Varhainen keskiaika

• Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos.

• Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

• Mongolien uhka (tsingis Khan)

• Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana

• Rooman paavit rakensivat yhdessä frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä")

• Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti

• Keksiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

• Maaomaisuudesta tärkeää –> läänityslaitos/  feodaalilaitos syntyi

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

• Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontois/ omavaraistalouden seurauksena.

• Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä

• Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön

• Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

• Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

• Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

• Säätyjako syntyi:

• aatelisto

• papisto

• porvaristo + talonpojat = kolmas sääty 

• Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia.

• Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet

• Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

• Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työnsuorituksia ja maan antimia.

• Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

• Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

• Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

• Maatalouden tuottoa tehostivat 600- 1300: 1. kääntöaura/pyöröaura 2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn 3. ilmaston lämpeneminen   4. Rautatyökalut  5. Hevonen vetoeläimeksi härän tilalle 6. viljelyalan kasvu

4. Elinkeinot

• Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

• 1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin. Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen  

• Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

• Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.

• Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000–1300–lukujen välillä.

• Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa, vuonna 1350: 60 miljoonaa. (ruton jälkeen)

• Keskiajan elämää

5. Kauppa

• Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen

• 1000- luvulla kauppa alkoi kasvaa ristiretkien myötä.

• 1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.

• Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

• Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt      

• Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.

                • Aasiaan vietiin puuta rautaa ja viljaa

                • Aasiasta tuotiin silkkiä, posliinia ja mausteita

• Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto johtavaksi kauppavallaksi.

• Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus

6. Kaupungit

• 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa

• Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

• Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta. 

• Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopussa lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto

• Krakova: http://bit.ly/1wp79ZA

• Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

• Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu

• Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

• Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

• Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

7. Maaseutu

• Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset

• Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

• Omavaraistalous= kaikki tuotettiin itse

• Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita

8. Musta rutto 1347–49

• Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

• Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksessä.

• Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

• Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

• Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

• Ilmaston kylmeneminen 1300-luvulla

• Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.

• Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

• Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.

• Taito valmistaa valurautaa kulkeutui kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

• Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.

• Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen. Vesimylly.

• Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

• Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim.koggi)

• Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Euroopassa 1100-luvulla

• Keskiajan aseita

• Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin

• Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

• Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä

10. Nainen keskiajalla

• Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

• Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.

• Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa

• Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.