VI Teollistuva maailma

1. Eurooppa alkaa teollistua

• Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema

• 1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2-kertaistui.

• Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan. Köyhyys, suurkaupungit sekä väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.

• 1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika.

• Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.

• Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita.

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?

• Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin.

• Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä.

• Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen.

• Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen. 

• Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu.

• Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa.

• Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie.                   

3. Teollisen ajan maatalous

• 1800-luvulla ilmasto alkoi lämmetä.

• Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu.

• Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi.

• Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena.

• Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

• Elämäntavan muutos.

• Palvelujen synty kaupunkeihin.

• Maailmankauppa alkoi räjähdysmäisesti kasvaa.

• Tullirajoja poistettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin.

• Valtio tuki teollisuuslaitoksia. 

• Saksa, Ranska, Belgia teollistuivat Englannin vanavedessä.

• Saksasta merkittävä teollisuusmaa 1870-l alkaen. Teräs, kemia, sähkö.+ rahoitus, vakuutus, merenkulku.

• Hiilikentät ja pääkaupungit yleensä teollisuusalueiden keskuksia.

4. Teollistumisen seuraukset

• Maaltamuutto. Syynä maanviljelyn koneellistuminen.

• Tilattoman väestön ongelma. Maaseudun liikaväestö köyhälistöä.

• Slummiutuminen.

• Perhekoot muuttuivat pienemmiksi: kaupunkiin muutto, ahdas asuminen, lasten hankkiminen myöhemmäksi.

• Naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa lisääntyivät.

• Koulutus yleistyi.

• Kaupunkien terveysongelmat.

• Kaasu, sähkö, vesi- ja viemäröinti paransivat asumismukavuutta ja alensivat kuolleisuutta.

• Sääty-yhteiskunta alkoi murtua, syntyi uusi luokkajako.

• Työväki organisoitui puolustamaan omia etujaan, sosialismin ja työväenliikkeen synty.

5. Työväenliikkeen synty

• Taustalla kurjuuden kasautuminen tehtaiden slummeihin.

• Työväenliike alkoi ammattiyhdistyksistä.

• Järjestäytyminen pyrittiin estämään, hallitukset tukivat työnantajia.

• Ammattiyhdistysten jäsenmäärän kasvu pakotti hyväksymään ne neuvottelukumppaneiksi.

6. Sosialismi

• Vaadittiin yksityisomistuksen poistamista sekä täydellistä yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa.

• Sosialismin mukaan teollistumisesta syntynyt varallisuus jaettiin epäoikeudenmukaisesti. Pääomanomistajat keräsivät omaisuuksia, vaikka työväki oli tehnyt varsinaisen työn.

5. Markkinatalous

• Teollisuusmaissa ihanteeksi vapaa markkinatalous.

• Kapitalismin synty.

• Hintojen muodostuminen muuttui:

• Tuotannon keskittyminen usein ongelma.

• Maailmankauppa moninkertaistui 1800-luvulla.

• 1900-luvun alussa syntyi maailmantalous.

• Ongelmina olivat talouden suhdannevaihtelut ja lamakaudet.

• Laajentunut ulkomaankauppa teki eri valtioiden taloudet riippuvaisemmiksi toisistaan.

8. Pohjois-Amerikan nousu suurvallaksi

• 1600–1800 Amerikan mantereelle kuljetettiin 10 milj. afrikkalaista  

• Vielä 1820 Amerikka oli rodullisesti afrikkalainen ja taloudellisesti eurooppalainen.

9. Siirtolaisuus

• Vetävät voimat: yrittämisen vapaus, ilmainen viljelysmaa.

• Työntävät voimat Euroopasta: teollistumisen aiheuttama työttömyys.

• Euroopasta lähti 1815–1914 siirtolaisiksi 55 miljoonaa ihmistä.

• 1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tuli maailman johtava talousmahti.

• Menestymisen taustalla: laaja maa ja väestöpohja, yrittämisen vapaus, yhteiskunnallinen vapaus, runsaat luonnonvarat.

• Ongelmia: pitkät etäisyydet maan sisällä.

9.1. Suomesta lähtenyt siirtolaisuus

• 1881–1914 noin 280 000 lähti siirtolaisiksi.

• Suurin osa lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Tervanvienti, laivanrakennus, purjehdus eivät enää tarjonneet toimeentuloa.

• Joukkomuutto ja talonpoikien vaurastuminen madalsivat säätyrajoja.

10. Imperialismi

• Teollisuusmaiden välinen kilpailu à halpaa työvoimaa ja raaka-aineita siirtomaista.

• Siirtomaiden hankkimisen perusteet: valtioiden keskinäinen taloudellinen kilpailu.