III Välimeren talousalue antiikin aikana

1. Yleistä

• Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.

• Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: rannikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.

• Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset, siksi valtiollinen kehitys poikkesi toisistaan.

• Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle.

• Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta–> AntiikkiAncient Greece Map

2. Kaupunkivaltiot (polis)

• Pienet kaupunkivaltiot (= kaupunki + lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle

• Ateenan yhteiskuntarakenne:

• vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin n.40000.

• Metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsityötä.Rajoitetut oikeudet 20000.

• naiset ja lapset n. 140 000

• orjat. Ei oikeuksia. n. 300 000

• orjuus antiikin aikana

3. Talous

• Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin

• Kreikan tuonti: viljaa, kalaa. Puuta, metalleja.

• Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä. Savi- ja metalliesineitä.

• Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille.

• 400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.

• Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. hellenismi. Aleksanteri Suuren (356–323 eKr.) valloitusten myötä levinnyt kreikkalaisen eli helleenisen kulttuurin muoto (n. 300- 31 eKr.), maailmankulttuuri, joka sai vaikutteita Egyptin ja Lähi-idän maiden kulttuureista ja päättyi Rooman keisarikunnan syntyyn. Hellenismin aikana kulttuurielämän painopiste siirtyi Ateenasta itään Aleksandriaan, Pergamoniin ja Rhodokseen. Aleksandriassa sijaitsi merkittävä yliopisto (Museion) ja jättiläismäinen kirjasto.

• Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää.

3.2. Orjuus

• Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.

• Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.

• Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.

4. Luonto

• Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.

• Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.   

• Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.

• Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.

• Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.

• Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljelijöiden velkaantuminen kaupunkivaltioiden väliset taistelut.

5. Rooman nousu ja tuho

•Menestystekijät:

• Maantieteellinen sijainti.

• Kaupankäynti. Yhteinen raha.

• Huippuarmeija (legioonat).

• Tehokas ja joustava hallinto.                           

6. Yhtenäinen valtakunta

• Yhtenäisyyden perustekijät

• Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:

• Liittolaiset (Italian kansat)

• Provinssit (maakunnat)

• ”Kaikki tiet vievät Roomaan.”

• Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin.

• Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville.

7. Rooman valtiontalous

• Tulot ja menot

• Provinssien verotus

• Sotasaaliit

• Orjakauppa

• Valtion maatilat ja kaivokset

• Valtionmonopolit

• Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino. 

• Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.

• Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr. 

• Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen.

• Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen.

• Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.

• Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki.

8. Antiikin Rooman yhteiskunta

•Orjuus:

• Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.

• Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja.

• Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa.

• Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä.

9. Rooman ympäristöongelmat

• Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön ruokkimiseen.

• Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena.

• Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota.

• Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen.

• Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin.

• Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta.

10. Naisen asema

• Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen alainen.

• Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia.

• Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina.

• Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa.

• mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä.

• Avioerot yleistyivät keisariajalla.

11. Teknologia

• Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon.

• Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.

• Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.

12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?

• Maakuntien eriarvoinen kohtelu.

• Maakuntien virkamiehet omasta maasta.

• Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka.

• Legioonien turva, ja uhka.

13. Miksi valtakunta heikentyi?

• Toistuvat valloitukset –> rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan --> legioonien perustaminen.

• Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.

• Armeijasta tuli epäluotettava.

• Siirtyminen paikalliseen verottamiseen. 

• Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla. 

• Ammattipakko.

• Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.

• Viljamäärät vähenivät.

• Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.

• Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi. 

• Kansainvaellukset, (germaanit) – > yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.

• Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.

• Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.

• Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.