V Löytöretket

1. Uusi aika alkaa

• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

Kiinnostuksen takana:

• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua.

• Asuin- ja viljelyalueiden tarve

• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.

• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.

• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi) laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).

• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.

• Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä

• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri

• Vasco da Gama: Meritie Intiaan

• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus

• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle

• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.

• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.

• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.

• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.

• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.

• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.

• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle

• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.

• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.                         

• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.

• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.          

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.

• Valtava ekosysteemin muutos.

• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.

• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia:

• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.

• Uudet mantereet kartoitettiin

• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan. 

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä

• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui. 

• Suomessa katovuodet 1695–97. (1/4 †)

• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.

• Maataloudessa heikko tuottavuus.

• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.

• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.

• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.

• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi

• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.

• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen

• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.

• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.

• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.

• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.

• Ranskasta Euroopan johtava valtio.  Colbert (1619–83).

• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan

• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.

• Alkoi syntyä kansallisvaltioita. Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.

• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua

• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.

• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.

• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.