VII Globaali kulutusyhteiskunta

1. Moderni yhteiskunta

• Kaupungeista yhteiskunnan ja talouden keskuksia.

• Kaupungistuminen muutti suhtautumisen luontoon, perheeseen, kuluttamiseen, ihmisenä olemiseen.

• Naisten tasa-arvoistuminen ja vapautuminen, palkkatyö.

• Työväestön nousu yhteiskunnan vaikuttavaksi voimaksi.

• Sosiaalisten ongelmien tiedostaminen à sosiaaliturvan luominen, koulutustason nosto, valistustoiminta.

• Työväenliike, olojen kohentuminen, sosiaalinen nousu.

• Keskiluokan vallan nousu.

• Yhteiskunnan luokkajako selkeä.

• Vapaa kilpailu, elinkeinojen vapautuminen johti poliittisiin vapauspyrkimyksiin.

• Sosialismi, kommunismi, vaatimus yksityisomistuksen hylkäämisestä.

• ms:n jälkeen alkoi demokratisoituminen (vanha valta, ”ancien regime” väistyi).

• Sodan jälkeen hurja teknologian kehitysvauhti.

• 1929 pörssiromahdus ja lama à poliittiset kriisit ja ääriliikkeiden kuohunta eri puolilla maailmaa.

• Toinen maailmansota tuhoisampi kuin kaikki muut edelliset sodat, joukkotuhoaseineen.

• Sodan jälkeen Yhdysvallat maailman talouden johtoon.

• 1950-luvulta väestöräjähdys, tietotekniikan vallankumous, tiedonvälityksen reaaliaikaisuus, luonnon alistaminen, biotekniikka, globaalin maailmantalouden syntyminen.

• Maailmantalouden ilmiöt: kansalliset rajat ylittävä talous, rikkaiden ja köyhien maiden elintasokuilu.

• Varallisuus kasaantunut Yhdysvaltoihin, Länsi-Eurooppaan, Japaniin.

• Kehitysmaista, entisistä siirtomaista, vain harva kyennyt luomaan vahvan talouden (esim. Etelä-Korea, Taiwan).

• Afrikan ongelmina mm. siirtomaa-ajan jäljet (keinotekoiset rajat, kansallinen epäyhtenäisyys, poliittinen epävakaisuus, yksipuolinen talous).

2.  Globalisaatio (maapalloistuminen)

• Vauhtiin Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla. Tietotekniikan leviäminen oli sen edellytys.

• Globalisaation piirteitä: kansainväliset suuryritykset, kansainvälisen talouden synty yli kansallisten rajojen, lisääntyneet yhteydet eri puolille maailmaa (tietotekniikka)

•Vapaa kilpailu ja vapaa kauppa, taloudellinen yhdentyminen, kansainvälinen sijoitustoiminta.

• Uhkakuvia: maailmanlaajuiset monopolit, valtioiden roolin heikkeneminen, piittaamattomuus yksilöistä ja ympäristöstä

• Ympäristö: teollistumisen alkuaikoina vaikutukset vielä paikallisia.

• 1900-luvulla maailmantalouden myötä myös ympäristöongelmista maailmanlaajuisia.

• Vesien saastuminen teollisuuden ja asutuksen vuoksi. Veden puute on aiheuttanut myös poliittisia jännitteitä.