Vuoropuhelu kahden eri säätyä edustavien ihmisten välillä

Talonpoika (T)  ja pappi (P)

Talonpoika sekä pappi tapasivat torilla:

-T: Hyvää päivää
-P: Päivää
-T: Mitenkäs sinun viikkosi on sujunt?
-P: Kiirettä on pitänyt. Entäpäs sinulla? 
-T: Ei kauhean hyvin, koska viljasato oli huono.
-P: Voi ei. Toivottavasti Jumala suo seuraavasta sadosta paremman.
-T: Toivottavasti, mutta nyt minun pitää mennä. Hyvää päivänjatkoa! Nähdään taas.
-P: Jumalan siunausta ja nähdään!

VII Globaali kulutusyhteiskunta

1. Moderni yhteiskunta

• Kaupungeista yhteiskunnan ja talouden keskuksia.

• Kaupungistuminen muutti suhtautumisen luontoon, perheeseen, kuluttamiseen, ihmisenä olemiseen.

• Naisten tasa-arvoistuminen ja vapautuminen, palkkatyö.

• Työväestön nousu yhteiskunnan vaikuttavaksi voimaksi.

• Sosiaalisten ongelmien tiedostaminen à sosiaaliturvan luominen, koulutustason nosto, valistustoiminta.

• Työväenliike, olojen kohentuminen, sosiaalinen nousu.

• Keskiluokan vallan nousu.

• Yhteiskunnan luokkajako selkeä.

• Vapaa kilpailu, elinkeinojen vapautuminen johti poliittisiin vapauspyrkimyksiin.

• Sosialismi, kommunismi, vaatimus yksityisomistuksen hylkäämisestä.

• ms:n jälkeen alkoi demokratisoituminen (vanha valta, ”ancien regime” väistyi).

• Sodan jälkeen hurja teknologian kehitysvauhti.

• 1929 pörssiromahdus ja lama à poliittiset kriisit ja ääriliikkeiden kuohunta eri puolilla maailmaa.

• Toinen maailmansota tuhoisampi kuin kaikki muut edelliset sodat, joukkotuhoaseineen.

• Sodan jälkeen Yhdysvallat maailman talouden johtoon.

• 1950-luvulta väestöräjähdys, tietotekniikan vallankumous, tiedonvälityksen reaaliaikaisuus, luonnon alistaminen, biotekniikka, globaalin maailmantalouden syntyminen.

• Maailmantalouden ilmiöt: kansalliset rajat ylittävä talous, rikkaiden ja köyhien maiden elintasokuilu.

• Varallisuus kasaantunut Yhdysvaltoihin, Länsi-Eurooppaan, Japaniin.

• Kehitysmaista, entisistä siirtomaista, vain harva kyennyt luomaan vahvan talouden (esim. Etelä-Korea, Taiwan).

• Afrikan ongelmina mm. siirtomaa-ajan jäljet (keinotekoiset rajat, kansallinen epäyhtenäisyys, poliittinen epävakaisuus, yksipuolinen talous).

2.  Globalisaatio (maapalloistuminen)

• Vauhtiin Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla. Tietotekniikan leviäminen oli sen edellytys.

• Globalisaation piirteitä: kansainväliset suuryritykset, kansainvälisen talouden synty yli kansallisten rajojen, lisääntyneet yhteydet eri puolille maailmaa (tietotekniikka)

•Vapaa kilpailu ja vapaa kauppa, taloudellinen yhdentyminen, kansainvälinen sijoitustoiminta.

• Uhkakuvia: maailmanlaajuiset monopolit, valtioiden roolin heikkeneminen, piittaamattomuus yksilöistä ja ympäristöstä

• Ympäristö: teollistumisen alkuaikoina vaikutukset vielä paikallisia.

• 1900-luvulla maailmantalouden myötä myös ympäristöongelmista maailmanlaajuisia.

• Vesien saastuminen teollisuuden ja asutuksen vuoksi. Veden puute on aiheuttanut myös poliittisia jännitteitä. 

VI Teollistuva maailma

1. Eurooppa alkaa teollistua

• Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema

• 1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2-kertaistui.

• Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan. Köyhyys, suurkaupungit sekä väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.

• 1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika.

• Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.

• Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita.

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?

• Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin.

• Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä.

• Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen.

• Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen. 

• Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu.

• Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa.

• Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie.                   

3. Teollisen ajan maatalous

• 1800-luvulla ilmasto alkoi lämmetä.

• Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu.

• Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi.

• Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena.

• Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

• Elämäntavan muutos.

• Palvelujen synty kaupunkeihin.

• Maailmankauppa alkoi räjähdysmäisesti kasvaa.

• Tullirajoja poistettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin.

• Valtio tuki teollisuuslaitoksia. 

• Saksa, Ranska, Belgia teollistuivat Englannin vanavedessä.

• Saksasta merkittävä teollisuusmaa 1870-l alkaen. Teräs, kemia, sähkö.+ rahoitus, vakuutus, merenkulku.

• Hiilikentät ja pääkaupungit yleensä teollisuusalueiden keskuksia.

4. Teollistumisen seuraukset

• Maaltamuutto. Syynä maanviljelyn koneellistuminen.

• Tilattoman väestön ongelma. Maaseudun liikaväestö köyhälistöä.

• Slummiutuminen.

• Perhekoot muuttuivat pienemmiksi: kaupunkiin muutto, ahdas asuminen, lasten hankkiminen myöhemmäksi.

• Naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa lisääntyivät.

• Koulutus yleistyi.

• Kaupunkien terveysongelmat.

• Kaasu, sähkö, vesi- ja viemäröinti paransivat asumismukavuutta ja alensivat kuolleisuutta.

• Sääty-yhteiskunta alkoi murtua, syntyi uusi luokkajako.

• Työväki organisoitui puolustamaan omia etujaan, sosialismin ja työväenliikkeen synty.

5. Työväenliikkeen synty

• Taustalla kurjuuden kasautuminen tehtaiden slummeihin.

• Työväenliike alkoi ammattiyhdistyksistä.

• Järjestäytyminen pyrittiin estämään, hallitukset tukivat työnantajia.

• Ammattiyhdistysten jäsenmäärän kasvu pakotti hyväksymään ne neuvottelukumppaneiksi.

6. Sosialismi

• Vaadittiin yksityisomistuksen poistamista sekä täydellistä yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa.

• Sosialismin mukaan teollistumisesta syntynyt varallisuus jaettiin epäoikeudenmukaisesti. Pääomanomistajat keräsivät omaisuuksia, vaikka työväki oli tehnyt varsinaisen työn.

5. Markkinatalous

• Teollisuusmaissa ihanteeksi vapaa markkinatalous.

• Kapitalismin synty.

• Hintojen muodostuminen muuttui:

• Tuotannon keskittyminen usein ongelma.

• Maailmankauppa moninkertaistui 1800-luvulla.

• 1900-luvun alussa syntyi maailmantalous.

• Ongelmina olivat talouden suhdannevaihtelut ja lamakaudet.

• Laajentunut ulkomaankauppa teki eri valtioiden taloudet riippuvaisemmiksi toisistaan.

8. Pohjois-Amerikan nousu suurvallaksi

• 1600–1800 Amerikan mantereelle kuljetettiin 10 milj. afrikkalaista  

• Vielä 1820 Amerikka oli rodullisesti afrikkalainen ja taloudellisesti eurooppalainen.

9. Siirtolaisuus

• Vetävät voimat: yrittämisen vapaus, ilmainen viljelysmaa.

• Työntävät voimat Euroopasta: teollistumisen aiheuttama työttömyys.

• Euroopasta lähti 1815–1914 siirtolaisiksi 55 miljoonaa ihmistä.

• 1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tuli maailman johtava talousmahti.

• Menestymisen taustalla: laaja maa ja väestöpohja, yrittämisen vapaus, yhteiskunnallinen vapaus, runsaat luonnonvarat.

• Ongelmia: pitkät etäisyydet maan sisällä.

9.1. Suomesta lähtenyt siirtolaisuus

• 1881–1914 noin 280 000 lähti siirtolaisiksi.

• Suurin osa lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Tervanvienti, laivanrakennus, purjehdus eivät enää tarjonneet toimeentuloa.

• Joukkomuutto ja talonpoikien vaurastuminen madalsivat säätyrajoja.

10. Imperialismi

• Teollisuusmaiden välinen kilpailu à halpaa työvoimaa ja raaka-aineita siirtomaista.

• Siirtomaiden hankkimisen perusteet: valtioiden keskinäinen taloudellinen kilpailu.

V Löytöretket

1. Uusi aika alkaa

• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

Kiinnostuksen takana:

• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua.

• Asuin- ja viljelyalueiden tarve

• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.

• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.

• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi) laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).

• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.

• Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä

• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri

• Vasco da Gama: Meritie Intiaan

• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus

• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle

• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.

• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.

• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.

• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.

• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.

• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.

• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle

• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.

• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.                         

• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.

• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.          

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.

• Valtava ekosysteemin muutos.

• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.

• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia:

• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.

• Uudet mantereet kartoitettiin

• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan. 

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä

• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui. 

• Suomessa katovuodet 1695–97. (1/4 †)

• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.

• Maataloudessa heikko tuottavuus.

• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.

• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.

• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.

• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi

• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.

• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen

• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.

• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.

• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.

• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.

• Ranskasta Euroopan johtava valtio.  Colbert (1619–83).

• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan

• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.

• Alkoi syntyä kansallisvaltioita. Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.

• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua

• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.

• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.

• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

III Välimeren talousalue antiikin aikana

1. Yleistä

• Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.

• Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: rannikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.

• Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset, siksi valtiollinen kehitys poikkesi toisistaan.

• Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle.

• Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta–> AntiikkiAncient Greece Map

2. Kaupunkivaltiot (polis)

• Pienet kaupunkivaltiot (= kaupunki + lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle

• Ateenan yhteiskuntarakenne:

• vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin n.40000.

• Metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsityötä.Rajoitetut oikeudet 20000.

• naiset ja lapset n. 140 000

• orjat. Ei oikeuksia. n. 300 000

• orjuus antiikin aikana

3. Talous

• Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin

• Kreikan tuonti: viljaa, kalaa. Puuta, metalleja.

• Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä. Savi- ja metalliesineitä.

• Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille.

• 400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.

• Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. hellenismi. Aleksanteri Suuren (356–323 eKr.) valloitusten myötä levinnyt kreikkalaisen eli helleenisen kulttuurin muoto (n. 300- 31 eKr.), maailmankulttuuri, joka sai vaikutteita Egyptin ja Lähi-idän maiden kulttuureista ja päättyi Rooman keisarikunnan syntyyn. Hellenismin aikana kulttuurielämän painopiste siirtyi Ateenasta itään Aleksandriaan, Pergamoniin ja Rhodokseen. Aleksandriassa sijaitsi merkittävä yliopisto (Museion) ja jättiläismäinen kirjasto.

• Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää.

3.2. Orjuus

• Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.

• Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.

• Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.

4. Luonto

• Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.

• Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.   

• Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.

• Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.

• Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.

• Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljelijöiden velkaantuminen kaupunkivaltioiden väliset taistelut.

5. Rooman nousu ja tuho

•Menestystekijät:

• Maantieteellinen sijainti.

• Kaupankäynti. Yhteinen raha.

• Huippuarmeija (legioonat).

• Tehokas ja joustava hallinto.                           

6. Yhtenäinen valtakunta

• Yhtenäisyyden perustekijät

• Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:

• Liittolaiset (Italian kansat)

• Provinssit (maakunnat)

• ”Kaikki tiet vievät Roomaan.”

• Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin.

• Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville.

7. Rooman valtiontalous

• Tulot ja menot

• Provinssien verotus

• Sotasaaliit

• Orjakauppa

• Valtion maatilat ja kaivokset

• Valtionmonopolit

• Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino. 

• Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.

• Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr. 

• Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen.

• Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen.

• Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.

• Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki.

8. Antiikin Rooman yhteiskunta

•Orjuus:

• Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.

• Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja.

• Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa.

• Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä.

9. Rooman ympäristöongelmat

• Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön ruokkimiseen.

• Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena.

• Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota.

• Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen.

• Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin.

• Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta.

10. Naisen asema

• Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen alainen.

• Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia.

• Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina.

• Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa.

• mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä.

• Avioerot yleistyivät keisariajalla.

11. Teknologia

• Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon.

• Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.

• Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.

12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?

• Maakuntien eriarvoinen kohtelu.

• Maakuntien virkamiehet omasta maasta.

• Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka.

• Legioonien turva, ja uhka.

13. Miksi valtakunta heikentyi?

• Toistuvat valloitukset –> rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan --> legioonien perustaminen.

• Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.

• Armeijasta tuli epäluotettava.

• Siirtyminen paikalliseen verottamiseen. 

• Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla. 

• Ammattipakko.

• Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.

• Viljamäärät vähenivät.

• Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.

• Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi. 

• Kansainvaellukset, (germaanit) – > yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.

• Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.

• Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.

• Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

 1. Varhainen keskiaika

• Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos.

• Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

• Mongolien uhka (tsingis Khan)

• Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana

• Rooman paavit rakensivat yhdessä frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä")

• Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti

• Keksiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

• Maaomaisuudesta tärkeää –> läänityslaitos/  feodaalilaitos syntyi

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

• Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontois/ omavaraistalouden seurauksena.

• Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä

• Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön

• Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

• Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

• Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

• Säätyjako syntyi:

• aatelisto

• papisto

• porvaristo + talonpojat = kolmas sääty 

• Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia.

• Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet

• Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

• Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työnsuorituksia ja maan antimia.

• Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

• Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

• Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

• Maatalouden tuottoa tehostivat 600- 1300: 1. kääntöaura/pyöröaura 2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn 3. ilmaston lämpeneminen   4. Rautatyökalut  5. Hevonen vetoeläimeksi härän tilalle 6. viljelyalan kasvu

4. Elinkeinot

• Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

• 1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin. Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen  

• Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

• Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.

• Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000–1300–lukujen välillä.

• Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa, vuonna 1350: 60 miljoonaa. (ruton jälkeen)

• Keskiajan elämää

5. Kauppa

• Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen

• 1000- luvulla kauppa alkoi kasvaa ristiretkien myötä.

• 1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.

• Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

• Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt      

• Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.

                • Aasiaan vietiin puuta rautaa ja viljaa

                • Aasiasta tuotiin silkkiä, posliinia ja mausteita

• Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto johtavaksi kauppavallaksi.

• Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus

6. Kaupungit

• 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa

• Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

• Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta. 

• Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopussa lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto

• Krakova: http://bit.ly/1wp79ZA

• Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

• Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu

• Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

• Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

• Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

7. Maaseutu

• Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset

• Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

• Omavaraistalous= kaikki tuotettiin itse

• Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita

8. Musta rutto 1347–49

• Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

• Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksessä.

• Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

• Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

• Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

• Ilmaston kylmeneminen 1300-luvulla

• Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.

• Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

• Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.

• Taito valmistaa valurautaa kulkeutui kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

• Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.

• Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen. Vesimylly.

• Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

• Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim.koggi)

• Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Euroopassa 1100-luvulla

• Keskiajan aseita

• Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin

• Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

• Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä

10. Nainen keskiajalla

• Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

• Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.

• Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa

• Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.

Korkeakulttuuri essee

Maanviljelyn-  ja korkeakulttuurien syntymien oli hidasta ja siihen vaikuttivat monet asiat. Taustalla olivat muunmuassa ilmaston lämpeneminen ja rajut sateet sekä ihmisten väestömäärän kasvu. 
Väestömäärän kasvu sai aikaan sen, että ihmisten piti alkaa itse tuottamaan oma ravintonsa. Oletettavasti naiset ovat aloittaneet ravinnon tuoton, sillä he tunsivat kasvien ominaisuudet ja kasvupaikat. Myöhemmin raskas ja fyysinen työ, kuten pellonraivaus ja ojienkaivu siirsivät viljelyn miesten vastuulle.
Tekniset oivallukset, kuten padot ja aura johtivat ravinnon tuotannon ehostamiseen ja väkimäärän kohenemiseen ja väestömäärä kasvoi samaa tahtia ravinnon lisääntyessä. 

Korkeakulttuurien syntymisen myötä kylistä alkoi pikkuhiljaa muodostua kaupunkeja ja vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita, minkä seurauksena kaupungeista alkoi syntyä valtioita. Valtioiden muodostumisen seurauksena syntyi ajatus maanomistamisesta.   
Korkeakulttuurien syntymiseen johtivat työnjako ja ammatteihin erikoistuminen, jonka seurauksena syntyi kastijako, mikä lisäsi ihmisten eriarvoisuutta.
Myös lakeja alkoi muodostua ja ne olivat eriarvoisesti säädetty. Orjille lait olivat ankarimmat, mutta sitä mitä korkeammalle päästiin, sitä löyhempiä ne olivat. Myös naisille oli ankarammat lait kuin miehille.                       

Viljan viljely aiheutti tulvia, koska ihmiset antoivat jokien tulvia ihan rauhassa, jotta se ravitsisi maata, minkä seurauksena viljelytasangoille alkoi muodostua pikkuhiljaa suolakerros, mikä heikensi viljan kasvua. Samalla karja myös söi laidunmaat paljaaksi lisäten eroosiota. 

II KORKEAKULTTUURIT –maatalouden alku (10 000 - 1000eKr)

1. Maanviljely alkaa

• Maanviljelyn alku 10 000 v.s.
Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.
• Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.
• Ruuan määrä kasvoi à väkimäärä lisääntyià vaati vielä enemmän ruokaa à  pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.
• Hedelmälliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huangho, Indus.
•Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villassarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.
•Tarve saada enemmän ravintoa à maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pidemmältä alueelta kuin metsästys.
• Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus
• Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn – he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. 
•Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.
Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi viljelyä miesten vastuulle
http://bit.ly/YX2YZS
http://bit.ly/1mQyX3u
• Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla à useampi sato vuodessa. 
Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.
• Täerkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään ja pysyvä asutus syntyi. 
Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.
• Akoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja paimentolaisuudesta viljelykulttuuriin.

2. Kylistä kaupungeiksi – korkeakulttuurin alku

• Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.

• Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallistsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.

• Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta vatiota.

3. Järjestäytynyt yhteiskunta

• Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamiseksi – kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata à talonpojat

• Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitavaàpapit

•Kastelujärjestelmän ylläpito à valtion virkamiehet

• Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen  àhallitsija ja yläluokka (+sotilaat)

• Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 – 5 000eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.

• Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.

• Hierarkisissa valtioissa pappisäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti.

• Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit).  Myös: maanviljely, metallien käyttö, taoide, tiede (esim. matikka ja astrlologia)

4. Kirjoitustaito

• Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Mesopotamiassa muistiin.

• Tikuilla tehdyistä merkinnöistä alkoi kehittyä kirjoitustaito. à Nuolenpääkirjoitus n. 3200eKr

• à Siirryttiin siirryttiin historialliseen aikaan.

• Kirjoitustaito oli vielä pitkään vain harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa

http://bit.ly/1rzcFdV

5. Yhteiskunta tarvitsee lakeja

• Lakeja tarvittiin, jotta yhteisö pysyisi järjestyksessä.
• Hammurabin laki tunnetuin, tunnetuin säilynyt lakikokoelma (Babylonia): "Silmä silmästä, hammas hampaasta."
("jos joku on ryöstänyt vapaan miehen, alaikäisen pojan surmattakoon hänet")
• Laissa säädettiin mm. omaisuus-, rikos-, kauppa- ja avioliitto-oikeutta.
• Eri ihmisryhmät (miehet, naiset, lapset, orjat, vapaat) lakien edessä eriarvoisia.

6. Tekniikka ja tiede Mesopotamiassa

• Sumerit (n. 3000 - 2300eKr) olivat ensimmäisiä, jotka sovelsivat matematiikkaa käytäntöön.
• Tehokas verotus vaati laskutaitoa.
• Suurin osa matematiikan termeistä lähtöisin Sumereilta: 
- Yhteen-, vähennys-, jako- ja kertolasku
- Neliöjuuri, logaritmit, mitta- ja painojärjestelmät.
• Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta, tähtiä. Auringon asema suhteessa maapalloon vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
• Sumerit kehittivät kalenterin, pyörän ja auran.
• Metallinvalu teksiikka keksittiin 3000eKr. Kupari+ tina=pronssi --> entistä kestävämpiä esineitä.

7. Elämää Mesopotamiassa

• Viljelyn tuottavuus oli alhainen.
• Alku järjestäytyneille yhteisöille kuitenkin luotu.
• Väestö kasvoi peltoalan kasun myötä, mutta kasvun pitivät aisoissa taudit sekä korkea lapsikuolleisuus. Naisten hedelmällisyys aika lyhyt. Ihmisten keskimääräinen elinikä 30-50 vuotta.

8. Väestö

• Esihistoriallisella ajalla maailman väestömäärä oli alhainen. (Väkiluku vaihteli maanviljelyyn siirryttäessä 5-10milj).
• Väestönkasvu sai aikaan ammattien erikoistumisen. 
Huom!: 90% väestöstä kuitenkin tuotti ruuan.

9. Naisen asema viljely kulttuurissa

• Naisen paikaksi muodostui koti.
• Vallalla yksiavioisuus. Miehelle sallittiin jalkavaimot.
• Nainen oli miehen omaisuutta ja kauppatavaraa.
• Yläluokan naisilla oli enemmän oikeuksia kuin köyhillä. Poliittista valtaa oli vain hallitsijoiden tyttärillä ja puolisoilla.
• Miehen elämänpiiriin kuuluivat yhteiskunnallinen elämä ja ulkopoliittiset työt.

10. Ympäristöongelmat; Mesopotamia:

• Maata ei osattu muokata tai lannoittaa, karja kulutti laidunmaat loppuun.

• Tehomaanviljelyn haitat esiin n.2000 eKr.

• Liika kastelu, suolaantuminen.

• Egyptissä ei vastaavaa ongelmaa, sillä viljeltävä alue pysyi Niilin läheisyydessä eikä sitä laajennettu.

• Silti Egyptissäkin kuivia, ja samalla poliittisesti levottomia kausia Niilin matalien tulvien takia.

11. Lähi-idän perintö

• Syntyi perusta tieteelliselle ajattelulle  

• Ensimmäiset kirjoitetut lait.

•Mesopotamiassa luotiin ajanlaskun perusta: 7-päiväinen viikko, 1 tunti = 60 minuuttia, ympyrä jaettiin 360 asteeseen